sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Raamatun aloituslause muuttaa alkuasetelmaa

Vanhan Testamentin tutkijan Ellen van Wolden oivalluksen mukaan Raamatun alkulause olisi käännetty väärin. Sen oikeampi muoto olisi "Alussa Jumala erotti taivaan ja maan".

HS: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkija+Raamattu+ei+kerro+ajan+alusta/1135249913985

Pohdiskelen asiaa kertomuksen näkökulmasta. Mielestäni Raamatun aloituslauseen muuttuminen muuttaa koko alkuasetelmaa. "Alussa Jumala erotti taivaan ja maan" vihjaa asetelmasta, jossa on kaksi aina ollutta, Jumalasta ja siitä, jossa maa ja taivas ovat olleet erottamattomat. Ensiksi mainittu on muuttumaton ja toinen on passiivinen sekä muutoksenalainen, koska Jumala vaikuttaa tähän toiseen. (vrt. vanhakantaisesti ja kauttarantain: mies ja nainen.) On luonnollista ajatella, että tämä on tapahtunut tilassa, jossa Jumala erotti maan ja taivaan. Entisajan ihmiset eivät olisi ymmärtäneet tyhjästä luomista. Ammoisina aikoina asiat selitettiin ihmisen (jopa sukupuolen) kautta. Tapahtumille uskottiin olevan persoonallinen tekijä, vaikka kyse olisi ollut luonnonvoimista. Ensimmäisinä vuosisatoina jKr. Jeesuksen ihmeteot esitettiin kuvana Jeesus taikasauva kädessä.

Toinen asia, mitä aloituslauseesta seuraa on toiston korostuminen tarinassa: Jumala erotti taivaan ja maan, Jumala erotti valon pimeydestä, Jumala erotti yläpuoliset vedet alapuolisesta taivaankannella (vrt. sumerien kosmologien malli, ks. ao. linkki). Tässä voi havaita maakeskeisen perspektiivin. Tämä toistava rakenne on luettelomainen. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on muitakin luetteloimalla esitettyjä asioita. Tutkija van Wolde päätyy ajatukseen, että aloituslause on pelkkä kertomuksen alku. Näin itsekin miellän sen luettelevuuden vuoksi. Luettelo alkaa aloituslauseesta ja on kertomuksen rakenne.

Seuraavan lähteen mukaan luomiskertomus lainattu sumereilta: http://www.argumentti.fi/raamattu_sumerit_sumerien_mytologia/Raamattu_sumerit_kosmologia_maailmankuva.pdf#4

Pitäisikö aloituslausetta lukea vanhemmalla kontekstilla kuin tyypillisesti tehdään? Tulisiko Raamattua lukea vaihtamalla aina tarpeen tullen, mutta perustellusti viitekehys, sillä kirjahan on kokoelma eri aikakerroksissa olevia merkityksiä? Kirjan lukutarkoitus ratkaisee.

Jos Raamatun aloituslause olisi merkitykseltään abstrakti (Jumala luo tyhjästä), entisaikoina olisi sanoman välittämiseen tarvittu välittäjä. Millaisia ilmaisuja hän olisi käyttänyt, jotta oppimaton kansa olisi sen ymmärtänyt? Konkreettisia, arkielämään ja ihmiseen liittyviä ilmaisuja, selityksiä ja vertauksia. Välitetty sanoma olisi muuttunut, sillä se olisi ymmärretty kirjaimellisesti. Vaihtoehtoisesti, selittämättä jätetty sanoma olisi tarkoitettu vain vihkiytyneille. Asioiden abstraktin tason käsittäminen laajoissa yhteisöissä on varsin tuoretta perua, vain muutaman vuosisadan vanha. Se on edellyttänyt koulumaisen laitoksen toimintaa. Millainen alkukielinen versio olisi jäänyt meidän päivillemme? Kirjoitettu, ja kirjoitustaito oli oppineilla ja vihkiytyneillä. Kansalle suunnattu sanoma sen sijaan olisi ollut suullista ja suullista perintöä olisi jossain vaiheessa kirjattu ylös. Suullisessa perinnössä olisi suurempia vaihteluja kuin lähtökohtaisesti kirjallisessa tekstissä. Merkittävät tekstit pidettiin mahdollisimmin muuttumattomina. Ilmeisesti virheet olisivat olleet pikemmin kirjoitus- kuin sisällöllisiä virheitä. Erilaisten koulukuntien ja suuntausten tekstien sisältö sen sijaan saattoi poiketa toisistaan. Olisiko Raamatun aloituslauseessa kirjoitus- vai sisällöllinen virhe? Tutkija van Wolden väitteeseen kohdistuva kritiikki tarttuu mm. tähän kohtaan. Pitäisi palata vanhimpaan tunnettuun tekstiin, ja tätä van Wolde lienee käyttänyt lähteenään.

Lienee niin, että Raamatun alun sumerilainen viitekehys vaihtui juutalaisilla, vaikka sanat olisivatkin siirtyneet sellaisenaan. Vanhan testamentin viitekehys vaihtui toisen kerran myös kristittyjen tekemänä.

ks. Telegraph: http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/religion/6274502/God-is-not-the-Creator-claims-academic.html