Huhtikuu on kuukausista julmin. Siihen mahtui enemmän työtä kuin työpäiviä ja sen vuoksi moni etäkirjeen käsittely siirtyi seuraavalle kuulle. Laadin neljä lähikurssia Kouvolan kansalaisopistoon. Kohderyhmänä 10-14-vuotiaat. Sitten iski kevätflunssa ja alitehoisena jatkoin omaishoitopestiä ja etätöitäni. Eräs työ olikin palautteenantaminen yli 150 sivuiselle käsikirjoitukselle. Vartoin, että kevätflunssa iskee koko perheeseeni ja omaishoidettavaan anoppiini. Anoppi ei saanut tautia. Sen saivat kolmevuotias tyttäreni ja vaimoni, jolle nousi yli 39 asteen kuume. Flunssa oli kaikilla sitkeä paitsi tyttärelläni. Hän sai kolmen päivän ankaran nuhan. Ankara sen vuoksi, että taudin pahimmassa vaiheessa hän purskahti itkuun nuhan vuoksi. Saimme tyynnytettyä hänet uneen.
Mutta nyt on toukokuu. Eilen imuroin tornikoneeni sisuskalut pölystä ja sijoitin uudelleen kovalevyt. Sitten kone ei käynnistynytkään. Illemmalla annoin tyttärelleni ruokaa ja ruokapöydän ääressä istuessani näin päässäni, miten käynnistysongelma ratkeaa. Ja tapahtui se mitä uumoilin. Käynnistysongelman syynä oli puristukseen jääneet virtalähteen johdot. Huokaus – selvisin säikähdyksellä: olin jättänyt tekemättä etätöistäni varmuuskopion.
keskiviikko 6. toukokuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)