Mitäänsanomatonta, mutta elettyä elämää

Eilen näin tämän vuoden ensimmäisen perhosen ulkona. Se lienee herännyt horroksesta kevätauringon lämmittäessä sen kehoa. Kevät on muutenkin jo saapunut, vaikka onkin vielä tavanomaista viileämpää. Aamulla uni ei tule enää silmiin. Unen puute herkistää silmät rasitukseen ja pakotukseen, oikeammin tunne on kuin ne olisivat tulessa.

Eilen ratkaisin tietokonekaiuttimia rassanneen maadotusongelman. Kaiuttimet pärähtivät surisemaan välittömästi painettuani koneympäristön sähkökatkaisijan on-asentoon. Poistin tietokoneen ja sen lisälaitteiden johdot pistorasioistaan yhden kerrallaan, kunnes hurina lakkasi. Näin paikallistin häiriönaiheuttajan. Seuraavaksi siirryin laitteen taakse ja irrotin sen kaapelit yhden kerrallaan ja paikansin ongelman erääseen rca-audio-sisääntuloon. Kaapeliliittimien ja laitteen porttien väliin sijoitin aikoinani Biltemasta ostamani galvanoidun eristimen. Nyt ääni oli surinaton. Vielä kun olisi varaa ostaa kunnon webkamera tähän mäkkiini, niin voisin tehdä vaikkapa Etäcaféseen yksinkertaisia videoita, jotka olisivat isompia kuin postimerkki.