Kuukauden kokemus

Etäcaféssa sain tehtäväksi laatia kuukauden kokemuksen. Tarkoitukseni oli laatia vähäeleinen, mutta mieleenpainuva videopätkä. Videokatkelman sisällöksi keksin laittaa joskus ammoin kirjoittamani runon mustilla pölkkykirjaimilla, jotka lepäävät maksanpunaisella pohjalla. Ääneksi liitin hidasta sydämensykettä. Video kestää puoli minuuttia. Tyttäreni Rosa-Maria näki vahingossa kuukauden kokemus -videoni, vaati minua pistämään sen pois. Hän myös pelkäsi videon ääntä niin, että purskahti itkuun. 

Blogged with the Flock Browser

Aamukastetta

Enää eivät linnut törmäile ikkunoihin eivätkä suistu päistikkaa maahan. Ne ovat lentäneet etelään. Talitiaisetkaan eivät uskaltaudu meidän lasitetulle parvekkeelle kuten aikaisempina syksyinä, sillä siellä vaanii tiffanityylinen fasaani, tuulikello. Usein olen kaivannut hiljaisia aamuja. Jatkuvat hajaärsykkeet väsyttävät, mitään ei saa aikaiseksi; ne pakolliset tehdään rutiinin voimalla. Kaikki luova odottaa vuoroaan. Olen viime aikoina pohdinut kalikka- ja silosäettä, en kuitenkaan yksin. Apua sain Etäopiston Etäcafésta, joka on Etäopiston opiskelijoiden verkkokahvila. Auttajille siitä kiitos. Minua pyydettiin myös pitämään Luumäellä runoviikonloppukurssi joskus ensi vuonna. Pitäisi alkaa lukea Etäcaféssa pitämääni lukupiiriä varten marraskuun kirjavalintaa, Mika Waltarin Feliks Onnellista. Eilen kirjoitin laajan palautteen avoimen yliopiston opiskelijalle, joka oli keskittynyt perinteisen runon keinoihin. Lapsi heräsi juuri ja pyysi pilapalin korkealta. Minun on nyt mentävä. 

Blogged with the Flock Browser

Pörssi retkahtaa

Seuratessani uutisia sain vaikutelman, että pörssimaailma tuntuu toimivan eräänlaisten luonnonlakien mukaan. Tämän oivalluksen pohjalta kirjoitin seuraavan runon:


Sateella parveilevat linnut lentävät ikkunoihin
makaavat maassa niskat taittuneina
oranssia kudosta, valkoista luuta kaulan haavassa
valkoiset linnut putoavat sateessa, varisevat lehdet
kasaantuvat kyyhöttämään aidanpieliin
haalistuneita siipensä pudottaneita ruotoja
maassa roikkuvat päät alaspäin
sateella linnut lentävät ikkunoista ikkunoihin
valossa näkevät varjon.

Blogged with the Flock Browser

Rahan mahti vs. Lain kirjain

Ilkan päätoimittaja esittää, että Lapin Kansan päätoimittajajupakan tekijänä eivät olekaan eräät  lappilaiset lukijat vaan päätökset on tehty Helsingissä. Uteliaana pohdiskelen (enkä oikein osaa suustani päästää kuin ajatukseni loppukiteytymiä) miksi tämä business-juonne törmää päätoimittajan valintaan. Koen, että kyse on historian asetelmasta: Suomi on nykyään (kriisiaikana säännellyn) vapaan kilpailun markkinatalousvaltio, johon on sisäänrakennettu (työnantajien ja -tekijöiden) sopimusyhteiskunta. Näiden tahojen rajapinnat kohtaavat Lapin Kansassa päätoimittajan asemassa. Mutta miten Suomen laki näyttäytyy tässä asetelmassa? Onko laki sitä, miten sitä sovelletaan vai sitä miten se on kirjoitettu? Elävätkö pörssiyhtiöt täysin omaa elämäänsä kuin jumalat Akropolis-kukkulalla ja heiluttavat kansalaisten kohtaloita kilpailevilla oikuillaan?

Blogged with the Flock Browser

Miltä blogin kirjoittaminen tuntuu?

Arvoisat lukijat,

Koen, että blogi tarjoaa kirjoittajalleen mahdollisuuden julkaista keskeneräistä tekstiä. Sellainen oli esimerkiksi viimeisin tekstini (3. lokakuuta 2008). Ilmaisun keskeneräisyys harmitti sen verran, että muotoilin sitä tänä aamuna vielä kerran. Näin käy, kun lasketaan teksti irti liian varhain. Mutta blogihan on verkkopäiväkirja, kirjoittajalla on mahdollisuus vaikuttaa sisältöön ja tyyliin niin kauan kuin palvelin antaa siihen mahdollisuuden, ja näyttää sitä, että Blogger.com tarjoaa runsaasti aikaa. :-) Koska blogi on verkkopäiväkirja, julkaisukynnys nousee yhä korkeammalle jo siksi, että olen saanut kommentteja. Toisin on pöytälaatikkokirjoittamisessa, jossa lukijana on kirjoittaja itse. Blogin kirjoittaminen tuntuu välillä siltä kuin kirjoittaisi lehteen. Rima on varmaan jo kahdeksassa metrissä.

Blogged with the Flock Browser

Saako toimia lain hengen vastaisesti?

Viikonloppujakelussa postiauto jätti kylän sanomalehdet kannelliseen keltaiseen puulaatikkoon. Siellä oli kymmeniä Pohjolan Sanomia ja Lapin Kansoja sekä muutamia muita lehtiä. Postilaatikosta paljastui mitä arvoja kukin kotitalous kannatti. Uskonnollisista arvoista ei sen sijaan koskaan puhuttu. Ei tarvinnut puhua, koska niitä pidettiin yleisesti yhteisinä arvoina. Jumalan kieltäjät olivat erikseen ja heidät toki tunnettiin kylällä.

Olisi luullut, että nämä ajat olisivat jääneet Lapissa taakse. Olisi luullut, että vieras otettaisiin tervetulleena vastaan tuomaan raikkaita ajatuksia, varsinkin kun hänellä olisi huomattavasti isomman paikkakunnan näkemystä. Sen sijaan hänet koetaan uhkaavan omaa arvomaailmaa. Kyllä, kansalaisella on oikeus ajatella miten haluaa. Hänellä on oikeus toimia sen pohjalta: lopettamalla vaikkapa lehtitilauksensa. Kansalaisilla on myös oikeus toimia yhdessä saman päämäärän puolesta. Sanomalehti on kuitenkin pahassa välikädessä, jos lukijoiden arvot ovat lain hengen vastaisia. Kenelle lehden pitää olla uskollinen ja kuka ryhtyy syntipukiksi, joka ajetaan pois? Niin paljon on jäljellä vanhasta ajasta, ja on uutta, ettei tästä enää vaieta.

Blogged with the Flock Browser

Verkkokurssin pitämättä jättämisestä

Kesällä laatimaani verkkokurssia en sitten voinutkaan pitää, sillä ei tullut tarpeeksi oppilaita. Olen tietysti vähän pettynyt. Verkkokursseja laadittaessa joudutaan huomioimaan (niin rakenteellisesti kuin mentaalisesti), että kurssi voi peruuntua. Rakenteellisesti se tapahtunee suunnitelemalla kurssi sellaiseksi, että olisi mahdollisimman vähän päivitettävää seuraavaa kertaa varten. Vähin muutettava asiantila on kalenterissa sijaitseva aikataulutus. Huomioitavaa on myös linkitys. Internet on muuntuvainen. Viitattu osoite voi puolen vuoden päästä vallankin sisältää jotain muuta tai se ei kenties toimi lainkaan; ja tästä seuraa se, että olisi hyvä laatia itselle tiivistelmä osoitteen antamasta sisällöstä. Toimin suurinpiirtein näin. Kurssin kevätpäivitys tuntuu kevyeltä lattian lakaisulta kevätpuunauksen sijasta. 

Blogged with the Flock Browser