Pariskunnalla on kissa, joka on sairastanut neljä virtsarakontulehdusta ja jolla on mahdollinen ruoka-aineallergia, joka aiheuttaa tietyistä kissanruoista ripulia, mutta vatsa on nyt parempi. Pariskunta on nauttimassa palaa juuri ennen nukkumaanmenoa, kun puhelin soi. Soittaja on pariskunnan tuttu. Tällä on miltei kaksikymmentävuotias kissa ja sillä on virtsarakontulehduksen oireet. Hoitamattomana tauti on kissalle kohtalokas.
Yöllä mies havahtuu unestaan. Hän kuulee kissan ripuloivan hiekalla. Hän odottaa kissan kuopivan hiekkaa. Sen sijaan ripuloivaa ääntä kuuluu loputtoman pitkään. Hän nousee sängystä, menee vessaan, potta on koskematon.
Aamulla mies kertoo nukkuneensa levottomasti. Puhelinsoitto oli palauttanut mieleen oman kissan oksentelun, verenhajuisten kyynelten pissaamisen nurkkiin, luisevaksi laihtumisen, ahdistuksen, kärsivällisen antibiootin syöttämisen ja mahalaukun toistuvan tyhjentämisen, kunnes lääkärin määräämä kuuri päättyi, ja riemun, että elämässä kaikki on hyvin, vaikka se onkin pienimuotoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti