tiistai 17. tammikuuta 2012

Siitä on aikaa

Testaan käyttää iPodia kirjoittamiseen.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Raamatun aloituslause muuttaa alkuasetelmaa

Vanhan Testamentin tutkijan Ellen van Wolden oivalluksen mukaan Raamatun alkulause olisi käännetty väärin. Sen oikeampi muoto olisi "Alussa Jumala erotti taivaan ja maan".

HS: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkija+Raamattu+ei+kerro+ajan+alusta/1135249913985

Pohdiskelen asiaa kertomuksen näkökulmasta. Mielestäni Raamatun aloituslauseen muuttuminen muuttaa koko alkuasetelmaa. "Alussa Jumala erotti taivaan ja maan" vihjaa asetelmasta, jossa on kaksi aina ollutta, Jumalasta ja siitä, jossa maa ja taivas ovat olleet erottamattomat. Ensiksi mainittu on muuttumaton ja toinen on passiivinen sekä muutoksenalainen, koska Jumala vaikuttaa tähän toiseen. (vrt. vanhakantaisesti ja kauttarantain: mies ja nainen.) On luonnollista ajatella, että tämä on tapahtunut tilassa, jossa Jumala erotti maan ja taivaan. Entisajan ihmiset eivät olisi ymmärtäneet tyhjästä luomista. Ammoisina aikoina asiat selitettiin ihmisen (jopa sukupuolen) kautta. Tapahtumille uskottiin olevan persoonallinen tekijä, vaikka kyse olisi ollut luonnonvoimista. Ensimmäisinä vuosisatoina jKr. Jeesuksen ihmeteot esitettiin kuvana Jeesus taikasauva kädessä.

Toinen asia, mitä aloituslauseesta seuraa on toiston korostuminen tarinassa: Jumala erotti taivaan ja maan, Jumala erotti valon pimeydestä, Jumala erotti yläpuoliset vedet alapuolisesta taivaankannella (vrt. sumerien kosmologien malli, ks. ao. linkki). Tässä voi havaita maakeskeisen perspektiivin. Tämä toistava rakenne on luettelomainen. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on muitakin luetteloimalla esitettyjä asioita. Tutkija van Wolde päätyy ajatukseen, että aloituslause on pelkkä kertomuksen alku. Näin itsekin miellän sen luettelevuuden vuoksi. Luettelo alkaa aloituslauseesta ja on kertomuksen rakenne.

Seuraavan lähteen mukaan luomiskertomus lainattu sumereilta: http://www.argumentti.fi/raamattu_sumerit_sumerien_mytologia/Raamattu_sumerit_kosmologia_maailmankuva.pdf#4

Pitäisikö aloituslausetta lukea vanhemmalla kontekstilla kuin tyypillisesti tehdään? Tulisiko Raamattua lukea vaihtamalla aina tarpeen tullen, mutta perustellusti viitekehys, sillä kirjahan on kokoelma eri aikakerroksissa olevia merkityksiä? Kirjan lukutarkoitus ratkaisee.

Jos Raamatun aloituslause olisi merkitykseltään abstrakti (Jumala luo tyhjästä), entisaikoina olisi sanoman välittämiseen tarvittu välittäjä. Millaisia ilmaisuja hän olisi käyttänyt, jotta oppimaton kansa olisi sen ymmärtänyt? Konkreettisia, arkielämään ja ihmiseen liittyviä ilmaisuja, selityksiä ja vertauksia. Välitetty sanoma olisi muuttunut, sillä se olisi ymmärretty kirjaimellisesti. Vaihtoehtoisesti, selittämättä jätetty sanoma olisi tarkoitettu vain vihkiytyneille. Asioiden abstraktin tason käsittäminen laajoissa yhteisöissä on varsin tuoretta perua, vain muutaman vuosisadan vanha. Se on edellyttänyt koulumaisen laitoksen toimintaa. Millainen alkukielinen versio olisi jäänyt meidän päivillemme? Kirjoitettu, ja kirjoitustaito oli oppineilla ja vihkiytyneillä. Kansalle suunnattu sanoma sen sijaan olisi ollut suullista ja suullista perintöä olisi jossain vaiheessa kirjattu ylös. Suullisessa perinnössä olisi suurempia vaihteluja kuin lähtökohtaisesti kirjallisessa tekstissä. Merkittävät tekstit pidettiin mahdollisimmin muuttumattomina. Ilmeisesti virheet olisivat olleet pikemmin kirjoitus- kuin sisällöllisiä virheitä. Erilaisten koulukuntien ja suuntausten tekstien sisältö sen sijaan saattoi poiketa toisistaan. Olisiko Raamatun aloituslauseessa kirjoitus- vai sisällöllinen virhe? Tutkija van Wolden väitteeseen kohdistuva kritiikki tarttuu mm. tähän kohtaan. Pitäisi palata vanhimpaan tunnettuun tekstiin, ja tätä van Wolde lienee käyttänyt lähteenään.

Lienee niin, että Raamatun alun sumerilainen viitekehys vaihtui juutalaisilla, vaikka sanat olisivatkin siirtyneet sellaisenaan. Vanhan testamentin viitekehys vaihtui toisen kerran myös kristittyjen tekemänä.

ks. Telegraph: http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/religion/6274502/God-is-not-the-Creator-claims-academic.html

perjantai 18. syyskuuta 2009

Parrasvalosta taustalle

Niin sitten kävi, ettei oppilaita tullut luomilleni kurseille kansalaisopistoon. Nyt syksyllä olisi ollut tarkoitus tutustua tarinaan, lyhytproosaan sekä novelliin ja keväällä mm. fantasiaan ja myyteihin. Pettymykseen ei kuitenkaan ole aikaa. Laadin Kansanvalistusseuran Etäopiston verkkolehdelle Täytetylle Näädälle kommentointimahdollisuuden Wordpressblogiin. Toimin julkaisun päätoimittajana ja koostajana. Olen saanut palautetta, etä kommentointimahdollisuuden luomiseen olisi tarvetta.

- Täytetty Näätä blogi: http://taytettynaata.wordpress.com/

Lisäksi olen ideoimassa Kouvolan Paltan kirjoittajaryhmän tapaamisten sisältöä.

Kansalaisopiston kurssien aloittamisen pohjustamisesta seurasi se, että muiden töiden tekemiseen ei riittänyt aikaa. Nyt onkin usea etäkirje pinossa. Toivon opiskelijoiltani kärsivällisyyttä.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Julkisuutta ja esilläoloa

Alkuviikosta sain pestin vetää kolmatta kurssia kansalaisopistossa kahden oman kurssin lisäksi. Ei oikein syty tämä kurssien pitäminen. Näyttää siltä, että ne kaatuvat väen vähyyteen. Tähän mennessä ei yhtään 10-14-vuotiasta oppilasta ole ilmoittautunut kursseilleni.

Eilen olin Valkealassa ja tänään ja huomenna menen opistolle pitämään omia kursseja. Valkealan kurssin sisältö on osapuolilla hakusessa. Eilen etsimme sisältöä kurssiin ja välitin vinkkejä opistolle. Toivottavasti opisto voi vastata toiveisiin ja näin houkutella väkeä kursille. Uskon, että yhteistyö ja sitouttaminen tuovat väkeä. Sen sijaan päälle päsmääminen karkottaa harvatkin.

Minua haastateltiin Kouvolan Sanomissa viime viikolla. Jutun verkkoversio on tässä: http://www.kouvolansanomat.fi/Kulttuuri---Kulttuuriuutiset/2009/09/05/%94Teksti+on+taikinaa%94/200927627987/7

Haastatelijalla oli paljolti samanlainen tausta kuin minulla, jopa samoja opinahjoja olemme käyneet joskin eri vuosina. Kuvaaja taas laittoi minut vääntyviin asentoihin, niin kuin jutun kuvasta huomaatte. Vaivautuneelta tuntui siinä vaiheessa, kun piti mennä asentoon, joka on tehty eikä spontaani, vaikka tehty jäljitteleekin spontaania ja luonnollista. Tätä sävyeroa ei kyllä erota pysäytyskuvasta. Vaikeasti erottuu esitetty tapahtuvasta. Näytteleminen on vaativaa. Siinä pitää päästä sinuksi omien tunteiden kanssa tai unohtaa ne siksi aikaa.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Vielä vähän aikaa leppoisuutta ennen rytinää

Rosa-Maria piirsi pari päivää sitten seuraavan kuvan, joka on hätkähdyttävän ilmeikäs. Hahmon mittasuhteet ovat kuin vauvalla, kasvojen ilme samanaikaisesti vaativa ja anova. Hahmon raajat ovat tikkumaisia, ja siten koko hahmo on groteski. Kuva välittää vahvoja tunteita. Kuva voi vihjata, miten 3-vuotias hahmottaa näkemäänsä, esim. kasvot lienevät hyvin oleelliset ja niissä oleellisia silmät ja suu.

Jostain luin äskettäin, että hymiön käyttö olisi kulttuurisidonnaista. Länsimaissa kasvojen osien tarkkailu kohdistuu silmiin ja suuhun, mutta esimerkiksi Kiinassa taas huomio on silmissä ja kulmakarvoissa. Kiinalaisen käyttämässä hymiössä ei kuulemma esiinny suuta. Piirtäisikö kiinalainen lapsi kasvokuvan, jossa suu olisi huomattavasti pienempi - miltei olematon - kuin vaikkapa Rosa-Marian piirroksessa? Japanilainen anime-hahmo on tyypillisesti suurisilmäinen.

Vielä on viikko siihen, kun saan tietää onko Kouvolan kansanopiston kursseilleni tulossa riittävästi opiskelijoita. Selailen 3-7-luokkien äidinkielen oppikirjoja saadakseni tuntumaa minkä tason tehtäviä 10-14-vuotiaille voi laatia.

Eilen meillä oli suursiivous. Löysin kissan salaisen pissakätkön, jonka jo haistoin edellisenä yönä noustessani laittamaan sille yöpalaa neljän aikaan aamuyöllä. Kissa on herättänyt minut öisin vähintään kerran joka yö laittamaan ruokaa viidentoista vuoden ajan. Joskus uni on pirstoutunut muutaman kymmenen minuutin pätkiin ruoan antamisen ja kissan erilaisten pelastusoperaatioiden vuoksi. Sehän jää herkästi roikkumaan koukuistaan verhoihin.

torstai 16. heinäkuuta 2009

Facebook | Petri Hannula

Kokeilen kirjoittaa Facebookiin blogia Flock-selaimen kautta. Siinä on tarvittavat työkalut tuottaa yksinkertaisia sivuja. Ensiksi minun pitäisi siirtää kuvia jonnekin verkkopalvelimelle, kuten Flickeriin, josta siirtää kuva editoriin suoraan tekstikenttään. Katsotaan onnistuisiko se.

Uploaded with the Flock Browser - http://www.flock.com

Siirsin tietokoneen työpöydältä kuvan Flickerin sijasta Facebookin Seinäkuviin käyttämällä Flockin siirtotyökalua. Sen sijaan, että blogiviesti siirtyisi Facebookiin, se menneekin Blockspotiin, jonka olen linkittänyt Facebookiin. Kokeilen käyttää sen RSS-syötettä. Näköjään syöte ei onnistunut.
Blogged with the Flock Browser

maanantai 13. heinäkuuta 2009

Kuukaudet vierivät ja matka vie uusiin maailmoihin

Olen ollut omaishoitolomalla jo viikon ja puolet lomasta jäljellä. Ensimmäistä kertaa nukuin lähemmäs kymmeneen. Ruumiin rytmini (olen herännyt samaan aikaan ylös jokaisena aamuna seitsemän kuukauden ajan) sekä kissan rytmi (naukuu tyhjää vatsaansa ja seuraa) ovat pitäneet huolen siitä, että täsmälleen klo 8:00 olen noussut sängystä ylös. Viime kuu oli niin kiireinen, etten saanut otetta enää blogikirjoittamiseen, mutta nyt on sellainen sateinen päivä, jolloin ajatuskin on aamun selkeä niin kuin sateella on usein.

Eilen päätin sitten kirjautua Facebookiin sisään. Kirjautumisen myötä eteeni tulvahti joukko potentiaalisia kavereita, joista tunsin useimmat, olivat nykyisiä tai entisiä oppilaitani. Olin äimän käkenä sen vuoksi, etten ollut antanut itsestäni siinä vaiheessa mitään tietoa paitsi nimeni ja email-osoitteeni. Sitten loin profiilini. Minulla on heikkolaatuinen web-kamera, jonka avulla voi kuvata videota tietokoneen kovalevylle. Pitäydyin mahdollisimman liikkumattomana kuvaamisen ajan. Seuraavaksi siirsin luomani quicktime-videon ohjelmaan, joka muutti videon yksittäisiksi pysäytyskuviksi ja laittoi kuvat pinoon ja laski niistä keskiarvon ja laati sen pohjalta yhden pysäytyskuvan. Tämän vuoksi karkearakeisen ja vajaasti värejä toistavan web-kameran kuvasta tuli varsin laadukas. Terävöitin kuvaa liioitellen ja vein sen profiiliini. Ilta menikin omaksuessa Facebookin ideaa. Ensiksi minua häiritsi, miksi omalla seinälläni (wall) näkyy kavereitteni keskinäiset keskustelut, mutta sitten tajusin, että minunhan itseasiassa pitäisi ottaa keskusteluun osaa. Voin siis operoida koko Facebookissa omalta seinältäni käsin: etsiä uusia kavereita ja jakaa asioita nykyisten kavereitteni kanssa.